Valon lisääntyessä on energiaakin taas ihan eri tavalla. Aamulla töihin ajelee ihan mielellään niin, että ehtii taas hetken laitella paikkoja kuntoon ennen hulinan alkua. Ja hulinaa on tosiaan riittänyt, tosin jotenkin sitä useimpiin juttuihin pystyy suhtautumaan taas ihan eri tavalla mustalla huumorilla kuin vielä hetki sitten. Kevät teettää ainakin positiivisuutta!
Hirveästi mitään kerrottavaa ei ole. Kipuilen tällä hetkellä sellaisten asioiden parissa, jotka kyllä liittyvät työhöni, mutta ovat sellaisia, etten voi niistä blogiin kirjoittaa. Hiljalleen olen alkanut myös ajatella, että blogi on tainnut antaa minulle sen, mitä annettavissa on. Tämä kevät tulee siis varmaan olemaan viimeinen, jolloin tänne kirjoittelen. Ellen sitten jotenkin löydä ongelmaani anonyymiteetistä ratkaisua niin, että pystyisin kirjoittamaan hieman rennommin. Pohdinnoistani huolimatta en ole sellaista löytänyt.
Jos lukijoilla on jotain ajatuksia, mistä haluaisitte vielä tässä kevään aikan lukea, niin kirjoittelen kyllä.
Mukavaa maaliskuuta kaikille!
