perjantai 24. tammikuuta 2014

Elääkö (hevonen) tällä?

Puhutaanpa nyt siitä, mistä ei saa puhua. Palkasta, rahasta. Siitä puhe, mistä puute, eikö niin?

Tiesin työpaikkaa vaihtaessani, että minulla on mahdollisuus voittaa työssäjaksamisessa, työyhteisössä ja omassa fiiliksessäni, mutta tulen häviämään palkassani.  Palkka ei ole huono. Mutta se, että minulla on nelijalkainen elitistiharrastuksen välikappale (=hevonen), tarkoittaa sitä, että kaikki mänee mitä tullee. Ja se stressaa.

Olen siitä onnellisessa asemassa, että olen kaikkina työkesinäni ollut palkallisella lomalla. Nyt on pohdinnassa se, että vaatiiko elitistiharrastukseni ylläpitäminen sen, että minun on hankittava ensi kesäksi työpaikka. Tavallaan ei - kaikesta säästämällä (paitsi siis sen harrastuksen kuluista - niistä en suostu säästämään) on mahdollista jatkaa harrastamista, mutta jotain vapautta tähän elämään toivoisi.

Nyt kaipaisin kokemuksia muilta opettajilta siitä, millaisia kesätöitä olette mahdollisesti tehneet? Kuinka olette kokeneet sen vaikuttavan jaksamiseenne?

Työ on edelleen niin inspiroivaa, etten harkitsekaan työpaikan vaihtamista sellaiseen, jossa ylitunteja olisi enemmän tallella. En oikeasti usko, että tätä parempaa työpaikkaa on mahdollista saada.

5 kommenttia:

  1. Olen myös nuori opettaja ja teen toista lukuvuotta hoitovapaan sijaisuutta, joka ehkä mahdollisesti jatkuu taas ensi syksynä. Kesä on palkaton ja minulla on äskettäin hankitun elitistiharrastuskappaleen lisäksi vielä toinenkin keskiluokkainen turhake eli asuntolaina. :) Kesätyö on käynyt mielessä, mutta tuntuu, että minua pidettiin ylikoulutettuna jo ennen maisteriksi valmistumista töihin, joista minulla oli vuosia kokemusta (myyjä).

    Löysin blogisi tänään, tykkäsin erityisesti NOPE-koulutukseen liittyvästä postauksestasi niin, että aion hakea. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asuntolaina täälläkin, mutta koska paljoa halvemmalla ei vuokralla pääsisi niin en sitä laske ylimääräiseksi.

      Elitistiharrastuskappaleet ovat ihania!

      Poista
  2. Minäkin olen nuori opettaja (nyt kolmas vuosi menossa) ja heppa löytyy. Tosiaan kaikki rahat jotka tulee niin myös menee. Asuntolainaa ei ole vaan vuokramökissä asutaan. Ajoittain aina stressaa kun rahat on vähissä ja ennen kaikkea se että kaverit ja sukulaiset jotenkin luulee että opettajat tienaa "ihan hitokseen" :( Mistään etelänmatkoista tai vastaavista ei kannata edes haaveilla. Mutta varmaan tämäkin on valintakysymyksiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on juuri niitä! Etelänmatkoja en kaipaakaan, mutta jos voisi vaikka ostaa uudet talvikengät ilman että kaikki rahat olisivat menneet hevosen talvikenkiin ;)

      Mihinkään en silti vaihtaisi!

      Poista
  3. Kannataa heittää palkka pöytään niille kavereille, sen jälkeen ei ihmettele enää. Mullahan siis sairaanhoitajatuttukin tienaa kuussa paremmin kuin minä (vaikka saisin täyden palkan), että silleen. Mutta ei se raha, vaan se mielekkyyskin... ja sitä mielekkyyttähän olisi jos olisi valta ja mieli, vakituinen työ ja sama luokka (tai luokka ylipäätään) useamman vuoden... noh. Hitaasti hyvä tulee?

    VastaaPoista