Minun paikkaani oli hakenut joitain muitakin päteviä hakijoita, aika jännää! Nyt sitten odottelen työhaastattelukutsua ja katson, kuinka käy. En ole hakenut muualle töihin, jos tässä nyt köpelösti käy, niin uskon kyllä löytäväni töitä ennen ensi syksyä. Hassua sinänsä, että viime keväänä päteviä hakijoita ei ollut ollenkaan, tänä keväänä sitten olikin.
Olen tällä viikolla kokenut ihanaa työnteon iloa. Olen saanut energiaa keskittyä muun muassa siihen oppiaineeseen, joka on tämän vuoden aikana jäänyt lapsipuolen asemaan - fykeen. Fysiikan opetushan aloitetaan nykyään vuosiluokalla 5, ja se on aiheuttanut vähän pään vaivaa. Asiat ovat tuntuneet sellaisilta, että niitä on vaikea käsitteellistää tarpeeksi selkeästi oppilaille ja fysiikan tunnit ovat selvästi olleet inhokkilistalla. Syksyllä myös hämäsi se, että fysiikkaa on tuntijaossa vain yksi tunti viikossa. Jos fysiikkaa oikeasti opettaisi vain yhden tunnin viikossa, ei homma etenisi ollenkaan ja viikko sitten opetellut asiat olisivat lentäneet ikkunasta ulos ennen seuraavaa tuntia. Silloin päätinkin jaksottaa fysiikan ja biologian niin, että ensin vedetään kolme tuntia toista hetken aikaa ja sitten vaihdetaan. Systeemi on tuntunut aika toimivalta.
Nyt on kuitenkin vuorossa ensimmäinen jakso fysiikkaa, kun minä olen innostunut. Kävin hakemassa koulun luonnontiedeluokasta sähkökytkentöihin tarvittavat tarvikkeet ja olemme nyt tällä viikolla sitten kytkeneet lamppuja ja paristoja sarjaan. Mahtavaa hommaa, koko luokka voi tehdä samoja hommia iästä välittämättä. Ja minulle itselleni oli hyvä huomata, että pienelläkin panostuksella saa innostusta luotua niin itselle kuin oppilaillekin.
Muutenkin mä olen nyt ihan kamalan tyytyväinen elämääni, työhöni ja itseeni opettajana. Onpa omituinen ja ihana tunne!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti