Sain tässä vähän aikaa sitten uutisia, jotka muuttivat viime kertaiset pohdiskeluni täysin. Olen aivan varmasti etsimässä uutta työpaikkaa, toivottavasti löydän sellaisen. Ärsyynnyn itsekin mm. Facebookin mysteeripäivityksistä, joten pahoittelen jo valmiiksi, että tästä nyt tulee sellainen.
Työpaikallani tehdään tietynlaisia muutoksia, jotka aiotaan ajaa sisään minun mielestäni aivan liian nopealla aikataululla. En muutenkaan ole varma siitä, mitä mieltä olen kyseisesti muutoksista, mutta tämä kiireinen ja hätiköivä aikataulu ajaa minut niitä vastaan ilman sen suurempaa harkintaa. Kiireellä tehdessä jää jalkoihin usein se oppilaan etu, ja nyt vähän pelkään sitä. Toki välillä pitää tehdä pilottikokeiluja, mutta kyllä niitä pitäisi ehtiä kunnolla valmistella.
Työkaveri kysyi uutisen kuultuaan, että miten tämä vaikuttaa mun työskentelyyn nyt, kun tietää, että jäljellä ei ole kuin "yksi peen törähdys". No niin. Vaikuttaa sillä tavalla, että itkettää. Harmittaa katsoa oppilaita ja miettiä, että mitäs nyt. Varsinaiseen työntekoon vaikutukset nähdään varmaan vasta tässä kevään mittaan. Samalla pitää miettiä, miten tästä puhuu vanhemmille. Ehkä on parempi, että rehtori kertoo virallisen kannan ja virallisen näkemyksen, ja minä yritän pysyä hiljaa. Ja toivon, että vanhemmat lukevat tilanteen oikein ja tajuavat taistella lastensa oikeuksista.
Aika selvänä viestinä tuli myös pyyntö pitää suu kiinni. Nyt sitten pitäisi tehdä se päätös, että pidänkö vai en. Lähdenkö kaikessa hiljaisuudessa, vai lähdenkö soittelukierroksen kautta ja otan sitten tarvittaessa vastaan palautteen ja rangaistukset. Pitäisi varmaan soittaa liittoon ja kysyä neuvoa, mitä tässä tilanteessa voi puhua.
--
Luokassa on ollut vauhdikasta, mutta ihan mukavaa. Se nyt tosin ei tässä tilanteessa paljoa enää lohduta.
Voi apua, kuulostaa kyllä siltä, että helppoa ei tule olemaan. :( Voimia tulevaan ja rohkeutta päätöksiisi! Muista että ponnistelut vielä palkitaan ja toivotaan että saat hyvän mielen pian!
VastaaPoistaOn tämä kyllä aikamoista... Täytyy nyt kerrankin yrittää pysähtyä kunnolla ja miettiä vaihtoehdot lävitse, ennen kuin toimii. Parempi mieli onneksi löysi jo luokseni, onneksi elämässä voi aina valita vaihtoehtopolun, jos ensimmäinen suunnitelma menee mönkään.
PoistaTodella ikävää, että "uudistuksia" tehdään kiireellä ja oikeastaan ajattelematta seuraamuksia. Toisen mielipiteen kysyminen vaikkapa liitosta vaikuttaa hyvältä idealta, että tiedät mitä on luvassa jos päätät puhua asiasta.
VastaaPoista-E-
Uskon, että seuraamuksiakin yritetään ajatella, mutta liian kiireellä tässä nyt vain yksinkertaisesti edetään, ainakin minun mielestäni... Liittoon pitää olla yhteydessä keväämmällä, jos edelleen tuntuu siltä, että lapsi heitettiin pesuveden mukana pois ja haluan siitä puhua. Katsotaan.
PoistaIkävältä kuulostaa. Asiasta enempää tietämättä minäkin sanoisin, että kannattaa olla yhteydessä liittoon - ainakin kysyä vähän mielipiteitä asiaan.
VastaaPoistaJoo, näin mulle on nyt neuvoneet oikeastaan kaikki, joille olen tilannetta avannut vähän enemmän kuin tänne. Pitää nyt ensin vähän koota omia ajatuksia ja sitten miettiä, mitä sitä olisi järkevä tehdä.
Poista