Niin se vain kai sitten on, että stressi helpottaa, kun alkaa hommiin. Potkaisin tiistaina oikein kunnolla tuntisuunnitelmat ja materiaalin valmistamisen käyntiin. Sain hyvin tunteja suunniteltua ja ensimmäistä viikkoa ideoitua. Se, kuinka homma toimii käytännössä, onkin sitten ihan eri tarina - mutta toisaalta mä olen aina ollut sellainen ihminen, joka toimii paremmin nopeita ratkaisuja tehdessään kuin ennalta suunnitellessaan. Jo harjoitteluissa huomasin kamalan voimakkaana sen, että jännitin jonkun tehtävän sujumista ja harjoituksen onnistumista ihan kamalasti kotona ennakkoon, mutta sitten siinä kyseisessä tilanteessa, vaikka kaikki olisi mennyt persiilleen, ei ahdistanut, vaan tilanteen oikaisu tuli ihan selkärangasta. Parempi tietysti näin päin, kuin toiste päin.
Maanantaina pitäisi varmaan soitella rehtorille ja kysellä miten siellä on ihmisiä koululla, että pääsen valmistelemaan luokkaani ja saan avaimet. Sitten on muutama päivä aikaa laittaa kaikki valmiiksi ensimmäistä viikkoa varten, sillä viimeisen viikonlopun ennen koulun varsinaista aloitusta vietän aivan muissa ajatuksissa, täysillä rentoutuen kavereiden kanssa. Veikkaan, että se on ihan hyvä vaihtoehto, tuulettaa kunnolla päätä ennen erittäin stressaavaa ensimmäistä työviikkoa. Huh kun jännittää.
Olen nyt noista suunnittelemistani tunneista pyrkinyt tekemään sellaisia, että hätätapauksessa myös kouluohjaajat pystyvät pitämään ne yksin. Sinänsä kyllä tiedän, että ohjaajat ovat niin päteviä, että pystyvät kyllä vallan hyvin "heittämään päästään" oppitunnin, mutta ainakin näin aluksi vastustan sitä ihan ideologisista syistä - ohjaajalle ei makseta tunnin valmistelusta eikä se ole hänen vastuullaan muutenkaan. Eli siis ensimmäistä viikkoa varten pyrin varautumaan kaikkeen ja suunnittelemaan asiat huolella. Luultavasti tosin vain huomatakseni, etten osannut puoliinkaan tärkeistä asioista varautua ;) Mutta vain kerranhan sitä saa uransa aloittaa ja olla "luvan kanssa" täysin tietämätön.
Tänään purkamaan stressiä sillä parhaalla mahdollisella tavalla - kouluratsastuksella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti