Otsikossa oleva kysymys on ollut tällä viikolla mun huulilla useamman kuin yhden, kaksi tai kolme kertaa. Koko viikko on käytännössä mennyt nukkuessa. Vieläkin väsyttäisi, mutta huomenna pitäisi silti pirteänä olla aloittamassa uutta kouluviikkoa. Voimia saan ainakin siitä, että syyslomaan on enää kaksi viikkoa. Sekä siitä, että joku sanoi, että kouluvuoteen kuuluu 38 kouluviikkoa - näistä kahdeksan on jo takana. Tämähän tarkoittaa sitä, että kohta lähestytään jo 25% rajapyykkiä ;) Kyllä tää kouluvuosi tästä varmasti jossain vaiheessa pakettiin kääntyy.
Nyt on yhtä lukuunottamatta kaikki oppimissuunnitelma/HOJKS -palaverit pidetty vanhempien kanssa. Yhtä vanhempaa en yksinkertaisesti saa houkuteltua koululle. Pitää ensi viikolla käydä rehtorin kanssa juttelemassa, että mitäs nyt tehdään. Luultavasti tässä aletaan hiljalleen siirtyä siihen vaihtoehtoon, että minä laadin HOJKS:in ilman huoltajan tapaamista, koska hän ei halua koululle tulla. Paljon mukavampi olisi tietysti, jos hänet olisi saanut koululle mukaan. No, toivottavasti ensi viikko tuo muutoksen ja vanhempi innostuu tulemaan koululle. Muuten nuo keskustelut ovat sujuneet mukavassa yhteistyössä vanhempien kanssa, ja on ollut mukava kuulla heidän näkemyksiään lastensa koulunkäynnistä. Tähän luokkaan syksyllä tulleiden uusien oppilaiden vanhemmat jännittivät kovasti sitä, miten heidän lapsensa sopivat joukkoon luokassa, jossa oppilaiden ikähaitari on ihan valtava, ainakin näin perinteisesti luokkatasoittain järjestettävästä opetuksesta katsoen. Oppilaat ovat kuitenkin pärjänneet luokassa hienosti, ja vanhempienkin pelot ovat jo väistyneet :)
Yhden oppilaan äidin kanssa kävimme erityisen liikuttavan keskustelun. Hän oli kovasti jännittänyt meidän luokkaan siirtymistä, koska hänen lapsensa kohdalla on puhuttu jopa siitä, että oppilas pitäisi siirtää kunnan erityiskouluun. Minä olen kuitenkin aivan eri mieltä: oppilaan vaikeudet toiminnanohjauksessa ja hänen muut erityispiirteensä ovat toki läsnä joka päivä, mutta hei - ketä se haittaa, että oppilaat tekevät luokassa töitä jokainen omista lähtökohdistaan? Eikö se vähän niin kuin ole pienryhmän ideakin, vai olenko mä ymmärtänyt ihan väärin? Äidin kanssa siis kävimme meitä molempia helpottavan keskustelun koskien hänen lapsensa koulunkäyntiä. Kokemus oli hyvin voimaannuttava, tuli sellainen olo, että kyllä, tätä varten mä olen siellä koululla.
Nyt taidan vaihteeksi mennä vähän nukkumaan. En mä olekaan kuin nukkunut 12h yöunet ja 3h päikkärit tänään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti