torstai 29. joulukuuta 2011

"Etsinnässä 88 erityisopettajaa"

Vantaan kaupunki ehti ensimmäisenä avaamaan ensi syksynä täytettävät erityisluokanopettajien ja erityisopettajien paikkansa. Klik Etsinnässä on siis Vantaan kaupungille 88 erityisopettajaa - pääosin erityisluokanopettajia. Googlaillessani kouluja lävitse huomasin, että useammassa kuin yhdessä koulussa on vaihtumassa koko erityisluokanopettajakaarti. Jos, ja vain jos, päteviä hakijoita paikkoja kohden saadaan. Tuskin saadaan.

Pula erityisopettajista ja varsinkin erityisluokanopettajista tuskin helpottaa pääkaupunkiseudulla lähivuosina. Tämän takia vastavalmistunut erityisopettaja (kuten minä), pääsee hyvin harvinaiseen asemaan - valitsemaan työpaikkaansa. Itsekin pääsin viime keväänä useisiin haastatteluihin (silloin) epäpätevänä, koska yhtään pätevää hakijaa ei ollut. Haastattelutilanteet tuntuivat omituisilta - ensimmäisessä haastattelussa minulle sanottiin, että minua ei valita virkaan, koska rehtori katsoi, että en varmaankaan ota vastaan paikkaa, koska minulle on tarjolla "parempaakin". Mikä piti paikkansa, mutta tuntui ensimmäiseen haastatteluun saapuneelta noviisista todella uskomattomalta. Tuolloin olin nimittäin vielä epävarma omasta työllistymisestäni, koska koin olevani niin uuno. Totaalisen ulkona kaikesta, ilman opetuskokemusta ja melkein-maisterina.

Haastattelussa, jonka perusteella päädyin nykyiseen työhöni, selvisi, että koulussa oli juuri avautunut toinenkin erityisopettajan virka ja minulta kysyttiin, haittaako minua, jos minua haastatellaan vähän niin kuin niihin molempiin samaan aikaan. Sanoin silloin, että se sopii kyllä. Myöhemmin olin onnellinen, että ilmeisesti vastauksistani oli kuitenkin paistanut lävitse oma innostukseni juuri erityisluokanopettajan, ei erityisopettajan, työtä kohtaan. Sain juuri sen paikan, mitä olin hakenut.

Olen ensimmäinen muodollisesti pätevä viranhoitaja nykyisessä virassani pitkään aikaan. Se on aiheuttanut henkilökunnassa jonkin verran muutosvastarintaa - moni kokee, että minun haastavaa, sosiaalista ja tunne-elämää tukevaa luokkaani pitäisi olla luotsaamassa mies. Tämä minulle on myös sanottu suoraan useampaan otteeseen. Moni myös kokee, että on omituista, että minä olen muka "pätevämpi" opettamaan tuota luokkaa kuin usean vuoden opetuskokemuksella varustettu epäpätevä opettaja. Luokkaa aiemmin luotsannut opettaja on tehnyt monella tapaa hyvää työtä, ja on ymmärrettävää, että opettajat kokevat sen, että tällainen räkänokka yhtäkkiä tuli ja vei hänen paikkansa, epäreiluna. Näin käy, kun kouluun ei vuosikausiin ole erityisopettajien paikoille päteviä hakijoita.

Oma ensi vuoteni on vielä hieman auki. Jonkinlaisia alustavia keskusteluja jatkosta olen käynyt jo rehtorin kanssa, ja hän on suoraan sanonut, että haluaisi pitää minut tuolla. Syksy on ollut niin rankka ja ahdistava ja osa työyhteisöstä on hyökännyt minua kohtaan niin voimakkaasti, että pohdin vielä jatkoa. Oppilaiden ja heidän vanhempiensa kanssa haluaisin jatkaa yhteistyötä, samoin kuin kouluohjaajienikin. Pitää vielä pohtia tilannetta, tarkkaan.

3 kommenttia:

  1. Satunnainen lukija tässä hei :)

    Voin omasta kokemuksestani sanoa, että kyllä niiden oppilaiden ja haastavien huoltajien kanssa jaksaa aina tässä ammatissa, jos on työyhteisön 100% tuki ja turva takana.

    Itse olen "vaan" luokanopettaja" (alalla vasta 4 vuotta), mutta haen tänä vuonna uutta virkaa juuri sen takia, että olen vihdoin tajunnut kuinka tärkeä omalle jaksamiselle on mahtavat ja luotettavat työkaverit. Esimiehestä puhumattakaan. Tänä vuonna olen ollut ensimmäistä kertaa jaksamisen rajamailla, koska uusien kollegoiden käytös ja toiminta ovat olleet ihan jotain uskomatonta...

    VastaaPoista
  2. Ite oon kyllä miettinyt, että kenenkähän paikan oon oikein vienyt ja mitä hämminkiä ihmisille aiheuttanut, kun sain koulusta viran. Oman luokkani entinen opettaja opettaa nyt toista luokkaa koulussa (ei ole pätevä mun luokkaan), mutta ymmärsin, että hän oli väsynyt mun luokkaan ja olisi halunnutkin vaihtaa. Samaa virkaa haki reippaasti yli 10 opettajaa, joista yli puolet oli jo koululla määräaikaisesti töissä. Ja sitten tulee tämmöinen vastavalmistunut tumpelotampelo ja ottaa ittelleen pysyvän työpaikan. Ja päteviä hakijoita oli yhtä monta kuin koulussa oli virkoja auki. Ite koen kyllä silti, että oon ollut tervetullut työyhteisöön.

    VastaaPoista
  3. Olen ollut opena kohta parikymmentä vuotta ja mielestäni hyvä rehtori (ei autoritäärinen) ja työkaverit ovat kyllä kaikki kaikessa, joten kyllä tuota taustaa vasten vaihtaisin työpaikkaa. Tsemppiä Sinulle, minkä päätöksen ikinä sitten teetkin :)

    VastaaPoista