keskiviikko 24. elokuuta 2011

Keskiviikko on jo keskellä viikkoa!

Tänään sain osakseni jonkin verran naurua opettajainhuoneessa, kun kysymykseen "No miten siellä menee?" vastasin, että "No, nythän on JO keskiviikko!". Mutta niinhän se on - maanantai ja tiistai on jo selätetty, eli hiljalleen liu'utaan kohti viikonloppua. Tällä hetkellä minun viikonloppuni alkaa hiljalleen jo torstai-iltana ratsastustunnilla, ja jatkuu siitä sitten perjantain työpäivään (jolloin pyrin lähtemään kotiin ajoissa) ja siitä taas ratsastustunnille. Illalla hevosen selässä olenkin sitten jo viettämässä viikonloppua.

Ihan hirveästi on vieläkin muistettavaa, mutta hiljalleen asiat alkavat kai kuitenkin asettua jollain tavalla arkea kohti. Tunnistan jo suurimman osan opettajista (vaikka nimiä en muistakaan) ja pystyn siis itsekin pohtimaan, kenen kanssa voin sopia mistäkin asiasta. Olen myös tajunnut, että minun on mahdollisuus saada konsultaatioapua laaja-alaiselta erityisopettajalta koskien omia oppilaitani, vaikka olenkin erityisopettaja ;) Niitä mahdollisuuksia olen siis tutkinut lähiaikoina. Hiljalleen olen myös asennoitunut siihen, että vanhempainilta on ensi kuun alussa, ja silloin pitäisi alkaa myös sopia HOJKS- ja oppimisuunnitelmatapaamisille aikatauluja. Tällä hetkellä on vielä toistaiseksi sellainen olo, että en ole ollenkaan selvillä oppilaista. Tai siis sen verran olen, että käytännön työ onnistuu jotenkin luokassa, mutta en sillä tavalla, että minkäänlaisen kuntoutussuunnitelman tekeminen onnistuisi. Mutta tämänkin asian suhteen laaja-alainen erityisopettaja lohdutti, että ei niillä oikeasti ole niin kiire. Kuulemma kaksi kuukautta koulun alkamisen jälkeen ne pitäisi suunnilleen olla koossa.

Luokassa olen nyt tällä viikolla pystynyt paremmin keskittymään työn tekemiseen ja vähemmän luokan "aikuisten" väliseen valtataisteluun. Päätin viikonloppuna, että kavereita ei tarvitse olla, mutta toimeen on tultava. Tämän takia loimme maanantaina selkeät periaatteet yhteistyölle ja vastuunjaolle, ja kävimme ne luokassamme lävitse. Nyt siis luokassa olevat ihmiset tietävät, mikä kuuluu kenenkin vastuulle ja sen takia myös keskinäistä tauhkaamista (toivottavasti) tulee vähemmän. Näillä yritän nyt jatkaa, ja kieltäydyn lannistumasta!

Tällä viikolla on myös ollut hieman enemmän kokeilua pelissä, oppilaat hieman testaavat, mitä saa, ja mitä ei saa tehdä. Muutaman kerran ollaan jouduttu hieman pattitilanteeseenkin, kun oppilaat lietsovat toisiaan tunnilla häiriköimään. Huomenna taidan pyöräyttää pulpettien järjestyksen ympäri, katsotaan kuinka käy, rauhoittaisiko se tilannetta. Muutenkin pitää alkaa miettiä, mitkä meidän luokan palkkiokäytänteet ovat.

Voisi siis melkein sanoa, että tämä viikon keskikohta on otettu suhteellisen hyvin mielin vastaan. Ah, autuutta.

1 kommentti:

  1. Hurjalta kuulostaa tuo opettajakokemus. Joskus aikanaan lukion jälkeen itsekin haaveilin opettajan urasta. Kuinka leppoisaa ja hauskaa hommaa se voisi olla. Nyt tulin toisiin aatoksiin ja uskon oman uravalintani olleen oikea.

    Tsemppiä koulutielle. Uskon, että ahdistus helpottaa ajan myötä :)

    VastaaPoista