tiistai 9. elokuuta 2011

Nyt on jo tosi kyseessä

Eilen vesoilimme siis koululla. Kuulin paljon nimiä, joita en muista ja yritin harjoitella pikakirjoitusta opettajainhuoneessa, jotta saisin kirjoitettua ylös kaiken olennaisen. Nimistä en muista edelleen kuin pienen murto-osan (reilusta 30 opettajasta ehkä 7), mutta eiköhän ne sieltä hiljalleen painu mieleen. Iltapäivän saimme käyttää oman luokan kesken syksyn suunnitteluun. Käytännössä käytimme tuon ajan oman luokkamme oppilaiden läpikäymiseen, eli minä olin koonnut HOJKS:ien pohjalta yhteenvedot jokaisesta oppilaasta, ja näitä yhteenvetoja luokassa aiemminkin työskennellyt ohjaaja sitten täydensi varsinkin käytännön näkökulmasta. Tekniikka taisi olla toimiva, ja itselle jäi "muistiinpanot" jokaisesta oppilaasta. Loppupäivän käytimmekin sitten muun muassa pulpettien raahaamiseen uuteen järjestykseen ja muuhun luokan yleiseen järjestelyyn.

Tänään aamulla saapuivatkin sitten jo oppilaat. Ensimmäinen päivä oli... no, ensimmäinen päivä, mutta olen suhteellisen tyytyväinen siihen, kuinka hyvin hajoava paletti pysyi käsissäni koko päivän. Siinä vaiheessa, kun oppilaat olivat lähteneet kotiin, istuin opepöytäni taakse ja huokaisin syvään. Oli aika hyvä, mutta toisaalta tyhjä olo. En taas jotenkin osannut lähteä koululta kotiin, vaikka huomisen tunnit olivatkin jo suunniteltu, vaan päädyin haahuilemaan ympäri koulua. Mikä sinänsä oli ihan hyvä, koska tutustuin samalla muutamaan uuteen ihmiseen ja sain vähän päästettyä ensimmäisen päivän höyryjä ulos. Tuo minun opetustilani on niin "kaukana kaikesta", että aina ei kyllä jaksa juosta välitunnilla opehuoneeseen. Edes ensimmäisenä päivänä.

Iltapäivällä nukuin pari tuntia (viime yönä ei juuri tullut nukuttua) ja pohdin, että aikooko tämä flunssa tulla kunnolla päälle vai ainoastaan kurkistella ovensuussa. Toivottavasti viimeistä, ei huvittaisi ollenkaan sairastaa tässä vaiheessa. Illan olenkin sitten viettänyt lukujärjestyspalettia pyöritellen - ei olekaan ihan yksinkertainen juttu...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti